tiistaina, huhtikuuta 17, 2012
Kevätyönviesti
Pääsiäisviikonlopusta ehti pyykit hädintuskin kuivaksi kun taas mentiin lounaisrannikolle. Männäviikolle tulikin neljänä perättäisenä iltana yösuunnistustreeniä ja huipennuksena vielä kevätyönviesti. Olosuhteet Tampereella ovat vielä kaikkea muuta kuin kesäiset, mutta saariston rantakallioilla sulaa sentään jo riitti. Kevätleirit on nyt leireilty ja tällä viikolla alkaa kisakausi todenteolla kun isot pyssyt laskeutuvat Sveitisin leireiltä Silja-Rasteille. Plus 2 ja räntäsadetta lupaa Paimioon ensi viikonlopulle mikä on myös oma suosikkikeli. Pieni yöllä satanut lumikerros saattaa vielä pienentää omia kertoimia. Heikkohermoisille ja muulle suurelle yleisölle on sentään tarjolla taas gps-seurantaa suoraan kotisohvalle.
Oma valmius Tiomilaan alkaa olla nyt sillä mallilla mitä se voi olla. Viimeisen viikon hätäreeneillä on yleensä ollut vain negatiivista vaikutusta suoritukseen joten viime viikot voin keskittyä fysiikan hiomiseen ja palautumiseen. Toiveina on että lämpömittari pysyisi vapun jälkeen sen verran korkealla että kompassin neula ei jäädy.
Kevätyönviesti on viime vuosina niittänyt mainetta vuoden viihdyttävimpänä gps-seurantana jossa mässäillään suunnistusvirheillä kuin väkivallalla amerikkalaiselokuvissa. Tämäkään vuosi ei tuottanut siihen poikkeusta. Nouskin viesti kulki mainiosti kun Mikko rullasi loppusuoralla jaMMusta ohi ja toi joukkueen kärjessä puomille. Tero ja Antti näyttivät seuraavilla osuukislla että uusi nuorempi sukupolvikin pystyy vielä yösuunnistamaan vaikka ovatkin joutuneet vanhaa kansaa enemmän niittämään salibandymailoja tieltään urheiluharrastuksen mahdollistamiseksi. Muuten tuloslistalla pomppi esiin sen verran paljon uusia nimiä, että täytyy tunnustaa tulleensa lopullisesti vanhaksi. Vehkalahti ja Vaajakoski jyräsivät kärkisijoille dinosauruslinjalla, mutta omaan silmään pisti eritoten HS:n juniorijoukkueen roikkuminen kärjen mukana pitkälle yöhön.
TuMe:n ja VeVe:n kanssa lähdimme metsään yhtämatkaa. Ennakko-odotuksina oli hidasta ja vaativaa yösuunnistusta höystettynä tutuilla kevätyösäksätyksillä joissa pitää keskittyä tiukasti että löytää kaikki rastiympyrät kartalta ja juoksee rataa enimmäkseen oikeaan suuntaan. Ykköselle möngimme tiheikössä hölkkävauhtia ja kuviorajan jälkeen katosimme kaikki omille teillemme. Kirosanat raikasivat kuitenkin sen verran läheltä pöpeliköstä että leimasimme reilun minuutin päästä taas kolmisin ykkösellä. Dinski katosi kakkosella omille teilleen ja jatkoimme Jussin kanssa ensimmäiseen tienylitykseen peräkanaa tiheikössä hissutellen.
Seuraavan pellonylityksen jälkeen Dinski liittyi lyhyemmällä hajonnalla takaisin letkaan ja kylmä tuntui jo luuytimisissä. Teki mieli juosta kovempaa, mutta järki sanoi että yksin suunnistus yskisi pienipiirteisissä rinteissä sen verran enemmän että takkiin tulisi. Olin siis tullut vanhaksi ja laiskaksi viestisuunnistajaksi ja tiedostin sen itsekin. GPS-yleisö kotisohvalla odotti hyökkäyksiä eikä tylsää keskialueen sumputtamista. Matkan aikana vaihdoimme ajatuksia kohtuullisen paljon myös ääneen vaikkei sentään koodeja tullut huudeltua. Rastiliput olivat yleensä sen verran piilossa että kaverin emitin kolahdus kuului metrin päästä ennenkuin heijastin tuli huomattua.
20 rastilla vedin letkan nätisti väärälle hajonnalle ja Dinski kiitti ja otti leiman. Parisataa metriä myöhemmin mies ryski jostain sivuryteiköstä takaisin letkaan. 21 rastilla oli ennakkotieto ettei kukaan ollut poiminut sitä vielä puhtaasti. LakasJammu selvitti loppuverkassaan suu vaahdoten jostain polusta ja kivestä ja lähtösuunnasta joten olin mäen laella enemmän kuin skarppina. 45 sek pummi kuitenkin. 23 ja 24 rasteille ajauduin vastentahtoisesti letkan kärkeen. Puut kasvoivat tässä maastonosassa tiheästi ja kaikkea muuta kuin vertikaalissa suunnassa, joten viimeisellä välillä ajauduin puita väistellessä tahattomasti niin lähelle tietä että loikkasin kiertovalinnalle. Fiksusti suoraan rastilta toteutettuna tuo olisi voinut ollakin nopeampi, mutta nyt piti tyytyä nelossijaan. Hyvää suunnistusviihdettä tarjosi kevätyö siis myös itse maastossakin koettuna.
Tulokset
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti