Sivut

maanantaina, toukokuuta 31, 2010

Kartat



sunnuntaina, toukokuuta 30, 2010

Euroviisujen alkukarsinnat

Jatkopaikka tuli äänivyöryllä. Yleisöäänestyksen suosio taisi tukkia online-palvelun. Mutta toivottavasti kykenevät parempaan iltapäivällä. Miesten ensimmäinen startti on klo 16:30.

Karsinnan rata oli 40% metsää, pari väliä korttelia ja loppu rantadyyniä. Finaalissa kait jotain vastaavaa.

Online

lauantaina, toukokuuta 29, 2010

Ne jotka avajaisissa vilkuttelee, ei vilkuttele palkintopallilla

Reissuun lähtiessä mielikuvat Bulgariasta olivat kuten muistakin vanhoista Neuvostotasavalloista:

Suosituin urheilumuoto: Karvaselkäisten kreikkalaisroomalainen paini. Tätä harjoitellakseen jokainen kunnon bulgarialaismies hakkaa aamulla vaimonsa ja raiskaa illalla.

Ruokakulttuuri: Hapankaalia ja vodkaa. Kukaan ei kestä elämää näissä maissa selvin päin.

Sprinttisuunnistuskulttuuri: Likaisia ja roskaisia puistoja, kaikki metsät toimivat niin hiiliniluina kuin yleisinä roskanieluina. Asfaltit on niin reikäisiä että muutkin kuin lissu tarvitsevat sprinttiin säärisuojat. Kaupungit on räjäytetty maailmansodissa kappaleiksi ja lopulta joku Lenin on rakentanut kylät täyteen kerrostaloja tehokkaalla Neuvostoliitto/Hervanta - formaatilla.

Ilmasto: Aivan sama sataako vai paistaako kun aina on niin paljon saastetta ilmassa ettei asiaa sen kummemmin havaitse.

Ihmiset: Luonnostaan epäkohteliaita ja epärehellisiä. Työnteko ei kiinnosta mutta kuitekin jokaisessa kadunkulmassa on joku valvomassa suojatienylittäjiä kuin Elos-sprintissä konsanaan. Sillä erotuksella että Bulgariassa haluavat työstään kolikon palkaksi ja ampuvat surutta ne jotka ylittävät tien kielletyn alueen kohdalta.


Pari päivän kokemuksella:

Suosituin urheilumuoto: Sama kuin länsimaissa, eli oman urheiluharrastuksen aloittamisen suunnittelu. Ja lopettamisen selittely.

Ruokakulttuuri: Kaikkea muuta kuin kaurapuuroa saa.

Sprinttisuunnistuskulttuuuri: Tämä maa oli sodissa aina sopivasti sen puolella joka johtaa. Eli päästi sakemannit marssimaan lävitseen itään ja sotaonnen käännettyä vaihtoi Neuvostoliiton puolelle. Just niinkuin Suomikin pohjoisessa. Saksalaiset eivät sentään polttaneet kyliä mennessään joten keskustassa on muutakin kuin rovaniemeläistä ruutukorttelia. Ja koska eivät päästäneet Neuvostoliittoa perustamaan laivastotukikohtaansa Primorskoon on merenrantaan jäänyt pieni kaistale hiekkadyynejä sprinttisuunnistajien huviksi. Muuten ihan normi itäblokkia eli kulkukoiria ja likaisia puistoja ja leninin patsaista puiston keskellä olevalla kumpareella.

Ilmasto: Trooppinen

Ihmiset: Esimerkki lentokentän parkkipaikalta. Autovuokraamon auto oli ympäröity joka puolelta pysäköidyillä autoilla. Yhdessä niistä oli kuljettaja istuskelemassa ja kysäsin että josko viitsisi siirtää sen verran että mahtuisimme peruuttamaan. Tai siis kaveri ei osannut mitään muuta kieltä kuin olan kohauttelua ja murahtelua, mutta kysäisimpä kuitenkin sukulaiskielellä eli käsien viittelyllä. Vastasi murahtamalla. Peruuttelimme viitisen minuuttia senttipelillä vekslaillen. Hänenkin auton kylki oli jokaisella peruutuksella sanomalehtipaperin päässä meidän puskurista. Siinä odotellessaan ehti poltella askin verran norttia ja murahti taas kun saimme auton pois. Eivät siis välttämättä pelkästään epäkohteliaita mutta myös tyhmiä.

keskiviikkona, toukokuuta 19, 2010

Primorsko

Sprinttipanostus tuotti myös kisalipun EM-kilpailuihin.

Sprintti ja pitkämatka kuuluu ohjelmistoon. Keskimatkaa en ole juossutkaan sitten viime syksyn SM:ien.

Monet kävivät pelipaikkojen liepeillä leirillä maaliskuussa analysoimassa maastoja. Itse luotan googleen ja lähes kymmenen vuoden kokemuksiin suunnistusturismista Itä-Euroopassa. Oman pääkilpailun maasto järjestäjien mukaan: "3 types of terrain – park with flat woodland and different visibility and runability, street area and coastal terrain with sand dunes."

Ja näin kuvaavat maastoa siellä vierailleet:

Primorsko on ranta- ja nuorisoturismiin keskittynyt kaupunki Bulgariassa, 52km Bourgasista etelään. Primorsko sijaitsee niemessä, Stomoplon ja Diavolskin lahtien välissä. Primorskossa on suuri rantalomakeskittymä, johon kuuluu yli 80 majoitusta tarjoavaa yritystä. Primorsko on kuuluisa 10km pituisesta hiekkarannastaan, joka on Bulgarian pisin mustanmeren rannalla oleva hiekkaranta (kuvassa pohjois-ranta oikealla, etelä-ranta vasemmassa reunassa). Primorskon lähellä sijaitsee myös harvinainen Ropotamon joki, jonka alueella esiintyy huomattava määrä harvinaisia kasveja ja lintuja.

Primorskon pieni kaupunki on nykyaikainen, palveluvalikoimaan kuuluu runsaasti pieniä kahviloita, aamuun asti aukiolevia diskoja ja edullisia ruokaravintoloita. Yöelämä Primorskossa on kaupungin kokoon nähden vilkasta ja kansainvälistä.

Primorskon ilmasto on välimerellinen, pääasiallinen turistikausi on touko-lokakuu.


Su 30.5. Sprint (karsinta + finaali)
Ma 31.5. Pitkän matkan karsinta
Ke 2.6. Viesti ??
La 5.6. Pitkän matkan finaali

http://www.eoc2010.bgorienteering.com/index/

sunnuntaina, toukokuuta 16, 2010

Ultimo kilometro

SM-maastoihin asetin tavoitteiksi:
-alle minuutti Keskisaloon
-Top 20
-Tarpeeksi kova alku ja kaikki itsestä irti

Tulokset (4km):
1. Jukka 11.43
..
23. V7 12.39

Väliajat (2km):
..
10. V7 +13sek

Keskimmäinen tavoite jäi toteutumatta. Ehkä osin senkin takia että viimeinen toteutui varsin täydellisesti. Juoksin taktisesti juuri niin fiksusti kuin sprinttisuunnistajalta voi odottaa.

keskiviikkona, toukokuuta 12, 2010

EM-katsastus

Eletään kultaista 80-lukua. Sen loppupuolta, jolloin huhutaan jo Neuvostoliiton luhistumisesta ja uudistushenkiset visionäärit tekevät kokeiluluontoisesti 1:10000 - karttoja. Vaikka jotain saunailtoja varten piirtelevät kartalle kaikkia ylimääräisiä pikkukiviä, jotta myös likinäköiset ja fyysisesti lahjattomat voisivat pärjätä perinteisessä kestävyyslajissa. Parkanolaisessa suunnistuskoulussa saan kilpailukauteen valmistavalla kaudella työpöydälle kartan ja käsky käy suunnitella siihen rata. Lienee itsestäänselvyys että radasta on tarkoitus suunnitella hyvä, koska tuohon aikaan ei ratamestareilla edes vielä käynyt mielessäkään tehdä paskoja ratoja. Toinen itsestäänselvyys oli että rata on kolmisen kilometriä pitkä mutkitteleva viiva jolle mahtuu viisi ympyrää. Niiden viereen numerot jotka opetussuunnitelman mukaan tulisin opiskelemaan puolen vuoden päästä peruskoulun ykkösluokalla. Nohevana poikana lukaisin ykkösluokan matikankirjat jo edellistalvena jotta pääsen nyt keskittymään paremmin urheilu-uran rakentamiseen. Lähtöpaikalle tasasuuntainen kolmio ja maaliin taas ympyröitä tuplaten. Kolmio tuttua kauraa seiskaluokan geometrian tunneilta ja ympyrät nallepuh-värityskirjasta.

Talven aikana olemme valmistaneet suunnistukseen tarvittavia ominaisuuksia juoksemalla kovaa ja opiskelemalla karttamerkkejä. Piirrän ratani kartan kaakkoiskulmaan josta löydän mielenkiintoisia kohteita: Taloja, teitä ja paljon väriä. Saan nuhteet kun en hyödynnä lainkaan kartasta 90% peittävää aluetta jossa on paljon valkoista, ruskeita viivoja, kiviä ja jyrkänteitä.

Reilut kaksi vuosikymmentä myöhemmin huhutaan Euroopan luhistumisesta ja visionäärit juoksuttavat urheilijoita 1:4000 kartalla. Kartalta ei enää löydy valkoista kuin kääntöpuolelta ja radat ovat typistyneet 6-vuotiaan standardista kolmasosaan. Yhteislähdöllä mennään, mitä en olisi osannut edes kuvitella 6-vuotiaana. Ehkä päiväunissani toivoa siinä tapauksessa jos joku suunnittelee ratanasa tuolle kartan valkoisemmalle alueelle josta en ymmärrä mitään.

Poimin sipoolaisen navetan takana maasta pikkukiven ja totean Omalle ääneen että tekisi mieli heittää sillä navetan ikkunan lasi paskaksi. Siitä samasta ilosta minkä vuoksi tein sen 20 vuotta sittenkin. Navetan takana on lähtökynnys. Mietä on siellä hieman toistakymmentä hieman epätietoista mitä tulee tapahtumaan. Mårten Boström lienee ainoa tietoinen ja verryttelee parasta aikaa kilpailualueella. Kilpailukutsua ja ohjeita on rukattu pikkuhiljaa viimeisen kuukauden aikana ja kilpailuun tullessani olen hieman epätietoinen mistä Sipoossa kilpaillaan. Sprintissä katsastetaan EM-kilpailuihin, jota järjestäjät kutsuvat karsinnaksi ja finaaliksi kutsuvat tätä jonka vuoksi 2/3 karsinnan kärkikolmikosta on jo kototerassilla grillaamassa härän selkää. Nyt varttia ennen starttia muuttavat vielä kerran sääntöjä ja yhdistävät a- ja b-finaalit 10 hengen yhteislähdösi. Kiviäkin kiinnostaa joten jätän pikkukiven heittämättä ja lähden mielenkiinnolla katselemaan mitä kilpailusta tulee.

Taktiikaksi ajattelen juosta sopivan väljillä tonteilla kärjessä tai mieluiten heti sen takana, jotten joutuisi käyttämään varataktiikkaa kyynärpääosastolta. Uuteen lajiin kun ei ole kontaktipuolella luotu vielä mitään sääntöjä joten ennakkotapausten luomisen toivossa mietin hieman jääkiekon taklausten ja jalkapallon kropan käytön välillä. Rasteilla leimatessa sitten tarvittaessa vapaapainia.

Kisa menee hyvin. Ykköselle BJ lähtee vasemmalta, minä otan oman radan oikealta ja muut aloittaa hiljempaa. Kakkoselle minä vasemmalta ja BJ pitää toisella puolen taloa edelleen parasta vauhtia. Kolmoselle ja neloselle pääsen kärjessä ja vitoselle valitsen oikean. Oma ryntää kärkeen ja itse tyydyn säästelemään voimia. Viimeiselle pitkälle välille haudon hiukan reitinvalitaa, mutta päätän kuitenkin mennä muiden mukana ja iskeä sitten lopussa. Kilpailun voittaa fyysisesti vahvin. Toinen on fyysisesti toiseksi vahvin ja kolmas olen minä. Fysiikka tarkoittaa sopivan ratasuunnittelun turvin onneksi vain 5minuutin juoksuvauhtia eikä noita vapaapainiominaisuuksia.

Kilpailijoilla on ihan hauskaa. Yleisöllä ei, koska kisasta ei ole online-tuloksia tai live-gps-seurantaa. Suunnistuksen yleisö on kotona eikä kilpailupaikalla. Suunnistuksen yleisö ei lue kilpailuraporttia kuukauden päästä liiton tiedotuslehdestä vaan odottavat että kilpailujärjestät, kokkensit, kiviset ja aaltoset suoltavat ne talkoilla penkkiurheilijoiden nähtäväksi reaaliajassa samaan aikaan kun liitto odottaa edelleen Neuvostoliiton luhistumista ja tiedottamisen vapautumista lentolehtisistä sähköiseen muotoon. Valitettavasti moni kokee että ne lisenssirahat menevät nyt näihin lentolehtisiin, banderolleihin ja liiton juhlavuosikiertueseen. Urheilun tuote laahaa Neuvostoliiton aikakaudella ja muutoksia siihen tehdään kuitenkin jatkuvalla syötöllä jopa vartti ennen starttia niin että kukaan ei enää tunnu tietävän mistä milloinkin kilpaillaan ja miksi.

Sprinttikilpailujen järjestäminen lienee tällä hetkellä suomalaisessa suunnistuksessa sitä epäkiitollisinta hommaa. Valtava vaiva liikennejärjestelyissä ja niiltä muutamalta kisaan saadulta osanottajalta haukut järjestelyiden epäonnistumisesta päälle. Yhdessä asiassa ja siis siinä täkeimmässä Sipoossa onnistuttiin eilen kuitenkin täydellisesti. Rata ja kartta eivät jättäneet mitään jossiteltavaa.

Tulokset, Em-katsastus



Tulokset, Yhteislähtökisa

sunnuntaina, toukokuuta 02, 2010

Live: tiomilan yö

2. osuus, 1km maaliin, letkassa kolme kovaa (kr, kristiansand,halden) ja nouski. Allekirjoittaneen tavoitteena saattaa pitkän yön juoksija varmasti
kärkiletkaan. Laskeskelen mielessäni saavani tässä letkassa vähintään toisen syöttöpisteen tekstarin sivulle 222. Lähestytään rastia nro 107. Letkan hännillä ravistelen etureisiä ja hoen malttia. Syke 140, tuntuu kyttäilyltä. Letkan kärki nousee jyrkästi mäkeen. Irtaudun omalle hajonnalle joka on 50m oikealla. 3min myöhemmin löydän rastini. Letkan kärki on suurin piirtein maaliviivalla. Hiljaisesta metsästä kuulen kuulutuksen vaimean kutsun. Ei yhtään lamppua pimeydessä. Näinkö sen taas piti mennä.