Lumi- ja ilmastopoliittisista syistä leireilimme Nouskin porulla pääsiäisen kotimaisemissa Ikaalisissa. Yksi syntyperäinen paikkakuntalainenkin sentään oli mukana. Muuten leirille osallistunut tiomilajoukkuellinen on ajatunut Nouskiin kaupungistumisen ja maalaistumisen seurauksena. Jälkimmäinen saattaa jopa ihmetellä ääneen: "Eikö täällä oo mitää aabeeseetä?". Onhan siellä Sammin ST1. Vaihtoehdostaan poiketen tarjoaa vain hyvää ruokaa ja kaikki asiakkaat ja henkilökunta arvostavat kestävyysurheilua.
Perinteinen pääsiäisleirihän on viimeiset kymmenen vuotta noudatellut kaavaa: Amorellalla niin etelään että lunta ei näy, pari hyvää suunnistusreeniä, pari väsyneempää suunnistusreeniä ja vielä pari reeniä Isabella mielessä. Palkintoa näistä on joskus saanut odotella pidemmällekin kesään. Nyt ainakin palaute tuli saman tien. Minuutti turpiin teivocupissa ja Hytösen kuopaisemat kurat vasten kasvoja toistamiseen talven aikana intevalliharjoituksen viimeisessä vedossa. Taitopoliittisella puolella sentään silmiähivelevän ennakoivaa ja sujuvaa suorittamista ruutukorttelissa. Sunnuntaina kipaisimme leirin päätteeksi pari tuntia pukarantienlaitaa. Tai pystyi siellä oikeastaan keskelläkin tietä juoksemaan kun savut olivat hieman hiljenneet kylältä sitten 70-luvun. Silloin olisi joka talosta hypännyt letkan mukaan yksi tai kaksi puolen tunnin kympin miestä. Paluumatkalla olisivat karanneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti