Kilpailukauden avajaisiksi juoksin lauantain Finnspringin. Näin myöhäiseksi ei kauden avaus olekaan lirvahtanut vielä kertaakaan aiemmin tällä vuosituhannella. Kilpailun jälkeisissä spekulaatiossa selitellään periteisesti että "tässä on nyt vielä harjoituskausi käynnissä" ja blaa blaa... Sanoisimpa että tuskin yksikään ukko top10-osastolta lähti kuitekaan kisaan pelkästään harjoitusmielessä. Tai sitten oli väärässä paikassa. Itselleni tuo numerolapun rintaan saaminen tarkoittaa ja tarkoitti eilen taas sitä että parin unettoman hermoiluyön jälkeen jouduin lähtöpaikalla muistuttelemaan itselleni ainoastaan totuuksia peruskallion räjäyttämisen järkevyydestä miesvoimin ja kertaamaan viime vuoden vastaavan kisan suoritusta. Parinsadanmetrin polkuväli ykköselle otti vuosi sitten Närpiössä neljä minuuttia ja kakkosvälillä jo eksyin. Nyt lähti paremmin käyntiin ja meno ja tuntemukset muistuttivat taas keväästä 2007 jolloin johdin jokaista kilpailua alkumatkasta.
Samaiseen helmikuussa laadittuun pelastussuunnitelmaan johon vedin henkselit siljarastien kohdalle kirjailin Finnspringin kohdalle: "Kampäk ja ehjä suoritus". Ensimmäinen onnistui kun muutaman epäileväisen silmissä pääsin jopa hieman yllättämään puskista ja eräs tammikuun Etelä-Afrikan leiritoverikin epäili poskien kaventuneen kymmenen kilon verran sitten viimenäkemän kun hörpimme Savanna Dryta etelän lämmössä. Kahdeksan on totuus. Jälkimmäinen osa kilpailun tavoitteesta kaatui viimeistään alla olevaan turoiluun joka maksoi kolmisen minuuttia. Aika näyttää mitä muuta se maksoi. Päävalmentaja linjasi viikolla ennen kilpailua alkujutussa mainittujen paineiden kasaamisen pohjaksi eilisen startin olevan se viimeinen näytönpaikka talven ja alkukevään näyttöjen lisäksi kapenevalle tielle b-maajoukkueeseen ja em:iin ja mm:iin. Itsellänihän nuo muut näytöt olivat pyöreä 0. Virheitähän on turha miinustella loppuajasta riippumatta siitä onko vuoden ensimmäinen startti tai suopursun kukinta-aika tai spiraalikäyrät niin kauan kun laji on suunnistus, mutta positiivinen olo jäi sentään siitä että virheeseen johti halu karistaa pyrinnön värit takahorisontin peesipaikalta. Perässä ei mies tuntunut pysyvän metriäkään mutta palkintopallilla näin kuitenkin saman naamarin. Ensi viikonloppuna muut miehet saanevat hoitaa tuon karistamisen ja itselle on tarjolla puolustusvoittoisempaa tonttia.
Koko seuranta
Tulokset
2 kommenttia:
"Päävalmentaja linjasi viikolla ennen kilpailua alkujutussa mainittujen paineiden kasaamisen pohjaksi eilisen startin olevan se viimeinen näytönpaikka talven ja alkukevään näyttöjen lisäksi kapenevalle tielle b-maajoukkueeseen ja em:iin ja mm:iin."
Huikeaa settiä - jos ei mitä ilmeisimmin olisi karua todellisuutta. Kautta takana kaksi viikonloppua ja kausi periaatteessa ohi valtaosalta satsareita. Kansa huutaa muutosta - Totte takas ja katsastukset kunniaan!
-S-
Vähän karrikoin. Kai niitä kisoja on lupa voittaa kesälläkin riippumatta kevään tuloksista.
Lähetä kommentti